Luovuus on johtamisasia, mutta meillä kaikilla on avaimet sen harjoittamiseen

Milloin sinä olet luova, kysyy psykologi ja valmentaja Hippu Pintilä Aamulehden Luovasti tuloksiin -aamutilaisuuden alkaessa. Kysymys saa aikaan kovan puheensorinan ja vastauksissa kuullaan muun muassa autossasuihkussa ja silloin kun ei tarvitse olla luova. Neuvotteluhuonetta ei koeta inspiroivana luovuuden lähteenä, mutta toisaalta luovuus löytyy aina jostakin, kun deadline painaa ja on yksinkertaisesti pakko kääriä hihat.

Aamun edetessä niin puheenvuoroissa kuin paneelikeskustelussa nousee esiin, että luovuus ei ole vahvasti paikkaan sidottua, vaan luovuuden edellytyksissä on enemmänkin kyse luovuutta edistävän yrityskulttuurin rakentamisesta ja luovuuden mahdollistavasta johtamisesta.

Johtamisella luodaan edellytykset luovuudelle

Joskus luova idea voi vaatia sata huonoa syntyäkseen. Yrityskulttuurin on siis siedettävä typeriä ideoita ja sallittava se, että homma voi mennä välillä aivan päin honkia. Jotta uusia oivalluksia voi syntyä, tarvitaan epäonnistumisen pelon ylittävää rohkeutta.

Villivision luova johtaja Karri Gardemeister toteaa luovuuden edellyttävän oikeanlaista johtamista. Liiketoiminnan tulisi mahdollistaa luovaa työtä tukevat rakenteet eli luovuus pitäisi rakentaa kannattavasti esimerkiksi projekteihin sisään.

”Ei ole reilua vaatia, että nyt olet luova, tule tänne ja kerro idea vartissa. Joskus laatu tulee määrän kautta ja raakileideatkin kannattaa ottaa ylös. Itsekriittisyys liian aikaisessa vaiheessa tappaa luovuuden. Työmäärä tulee toki suhteuttaa käytettävään euromäärään, jotta tuotanto on kannattavaa.”

Idealampun syttyessä työntekijän olisi hyvä myös tietää, mitä hän kuningasajatukselleen tekee. ”Oli se sitten post-it-lappu tai järjestelmä, toimintatapa asian eteenpäin viemiseksi tulisi olla selvä”, Gardemeister vinkkaa.

Esimiestyön merkitys luovuuden mahdollistajana on myös Tampereen Messujen digitaalisesta markkinoinnista vastaavalle Maiju Karille läheinen aihe. Esimiehen tulee hänen mukaansa varmistaa, että hiljaisinkin työntekijä saa äänensä kuuluviin. Hän kun saattaa olla se kaikkein luovin, vaikkei tuokaan ideaansa ensimmäisenä esille. Toisena merkittävänä luovuutta edistävänä tekijänä Kari nostaa esiin luottamuksen työyhteisössä.

”Meille on iskostettu, että toimisto on tietynlaisia bokseja täynnä, työaika kahdeksasta neljään ja istumme töissä koneella tietyssä työasennossa. Joillekin tämä voi toki sopia. Pitäisi kuitenkin pystyä mahdollistamaan myös se, että toisenlaisetkin tavat tehdä työtä ovat ok, kunhan kaikki kantavat vastuun omasta tontistaan. Se on luottamusta, joka mahdollistaa jokaisen vahvuuksien hyödyntämisen.”

Luovaa ajattelua boostaavat Pintilän mukaan myös oma ammattitaito ja mahdollisuus opiskella: ”Kun työyhteisö voi tukea kasvamista ja kehittymistä, saadaan onnistumisia.”

Itsehoitoa luovuuden herättelyyn

Vaikka yrityskulttuuri ja luovuutta tukeva johtaminen luovat pohjaa luovuudelle otollisille olosuhteille, voi omaa luovuuttaan ruokkia myös itse jokapäiväisinä arjen tekoina.

Nappaa tästä muutama Hippu Pintilän vinkki luovuuden herättelyyn ja päästä luova puolesi irti:

  • Hakeudu kauniiseen paikkaan. Esimerkiksi kävelyllä maisema vaihtuvat ja saat erilaisia virikkeitä, jolloin keho ja aivot aktivoituvat tuottaen erilaista ajattelua.
  • Keskustele (myös tuntemattomien ihmisten kanssa) uusien näkökulmien saamiseksi.
  • Kirjaa ylös viikon ajan 20 ideaa joka päivä, jotka auttavat toteuttamaan tavoitettasi. Kirjaa myös ainakin yksi idea, jota et missään nimessä toteuttaisi.
  • Opiskele erilaisia asioita, älä syvennä vain yhtä. Saat erilaisia näkökulmia, mikä ruokkii luovuutta.
  • Pohdi, mikä itseäsi innostaa ja päästä tuo innostus valloilleen pidättelemättä ja olematta järkevä. Rakkaus lajiin ja intohimo tekemiseen tuottavat luovuutta.

Luovuus herää eloon vasta, kun viet idean käytäntöön

Pintilän mukaan pelkkä ideointi ei edusta luovuutta, vaan luovuus syntyy vasta, kun idea viedä käytäntöön asti. Luovuus siis edellyttää, että korkealentoisista ideoista laskeudutaan maan kamaralle ja tehdään konkreettisia tekoja. Maarit Rautio Suunnittelutoimisto merasta yhdistääkin luovuuden markkinoinnissa uuden asian kokemiseen.

”Luovuus on sitä, että tulee huomatuksi. Se on jo voitto. Luovuus saa minut kokemaan jotain sellaista, mitä en ole aikaisemmin kokenut.”

Markkinoinnissa luovuudella on merkittävä rooli huomion nappaamisessa ja sitä kautta uusien kokemusten mahdollistamisessa, toteaa myös Alma Median luova suunnittelija Kimmo Kuusisto.

”Kun journalistit kilpailevat mediassa lukijoiden sisällön parissa viettämistä minuuteista, mainostajilla kyse on sekunneista. On oleellista miettiä, miten erottautua ja tulla huomatuksi.”

Markkinoinnin luovuudesta puhuttaessa Kuusisto nostaa myös esiin, että kampanjan toimivuuden mittarit tulisi määritellä ja perustella jo suunnitteluvaiheessa huolella.

”Kun suunnittelen digikampanjaa asiakkaalle, mietin aina, miten perustelen idean ja mitkä ovat mainonnalle oikeat mittarit. Turhan usein seurataan vielä vain klikkauksia. Esimerkiksi mainonnan parissa vietettyä aikaa sekä sisällön parissa aktivoitumista voidaan myös mitata. Oikeilla mittareilla pystytään seuraamaan luovan toteutuksen vaikuttavuutta”, avaa Kuusisto.

Luovuudesta markkinoinnissa keskusteltiin Aamulehden mediamyynnin Luovasti tuloksiin -tilaisuudessa 8.5.2019. Tapahtumassa ajatuksiaan jakoivat psykologi Hippu Pintilä, Suunnittelutoimisto meran toimitusjohtaja Maarit Rautio, Tampereen Messujen digitaalisen markkinoinnin suunnittelija Maiju Kari, Villivision luova johtaja Karri Gardemeister ja Alma Median luova suunnittelija Kimmo Kuusisto.

Luovasti tuloksiin -aamutilaisuudessa 8.5.2019 keskusteltiin luovuuden haasteista, hyödyistä ja olosuhteista.

Puhumassa olivat psykologi Hippu Pintilä, Suunnittelutoimisto meran toimitusjohtaja Maarit Rautio, Tampereen Messujen digitaalisen markkinoinnin suunnittelija Maiju Kari, Villivision luova johtaja Karri Gardemeister ja Alma Median luova suunnittelija Kimmo Kuusisto.